Kasviproteiinien heikkous
Proteiini tulee puheeksi yleensä ensimmäisenä kun puhutaan kasvipohjaisesta ja vegaanisesta ruokavaliosta. Valitettavasti edelleen proteiiniin liittyen on väärää tietoa tarjolla. Ymmärrän, että tavallisena hyvinvoinnin hakijana on hyvin vaikeaa erottaa oikea tieto väärästä. Varsinkin kun väärää tietoa voi levittää hyvinkin osaavalta tuntuva ihminen.
Kaunistavan tarkoitus ei ole nostaa itseään muita ylemmäs. Tarkoitus on tuoda uusinta ja oikeaa oppia ravintomaailmaan hyvin ihmisläheisesti ja siten että se on helppoa ymmärtää.
Kaikki tieto pohjautuu LAADUKKAASEEN tieteeseen jota en ole itse analysoinut, koska minulla ei ole siihen pätevyyttä. Hyvin harva on kykenevä tulkitsemaan tutkimustuloksia oikein, siksi laitan viitteiksi paljon videoita joilla osaavat alan ihmiset kertovat asiat.
Muista aina, että jos sinulle sanotaan ettei tutkimuksiin voi luottaa, kysy samalta henkilöltä kysymys:
Eli voinko sen sijaan luottaa sinuun?
Takaisin proteiiniin. Yleisin kysymys on se kuinka paljon sitä tarvitaan oikeasti. Jätän alle C. Gardnerin videoita aiheesta. Hän on hyvin arvostettu alan tutkija. Jos englanti ei sinulta suju, olen avannut proteiinin määrän tarvetta Kaunistava Keho -oppaassani tarkemmin.
Lyhyesti; proteiinin tarve ei ole niin suuri mitä hyvinvoinnin ala on meille viime vuodet opettanut. Ja proteiiniin liikaa keskittyminen vie usein huomion pois asioilta jotka olisivat oleellisimpia terveyden kannalta.
Tässä kirjoituksessa keskityn kahteen kasviproteiiniin liittyvään väitteeseen ja pidän asian hyvin yksinkertaisena.
Myytit ovat:
Kasviksista ei saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja.
Kasviproteiinin imeytyvyys on huonompi kuin eläinperäisen proteiinin.
Myytti No 1
Kaikissa kasviksissa on kaikki tarvittavat aminohapot. Tämän todistaa tämän päivän tiede. Syömällä oman energiatarpeesi verran kasviksia, saat tarpeesi verran aminohappoja eli proteiinipalikoita. Urheilija syö enemmän jolloin aminohappojakin tulee enemmän. Aina voi tietenkin omien tavoitteiden mukaan säätää syömiään kasviruokia jotta tavoitteiden mukainen määrä täyttyy. Aktiivisella tavallisella ihmisellä tätä tarvetta ei yleensä ole.
Vaikka kasvisten sisältämä aminohappokoostumus on jonkin verran erilainen kuin eläinperäisen proteiinin, aminohappoprofiili täydentyy päivän päätteeksi täydelliseksi kun ruokaa on vain syöty riittävästi.
"Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.[1] Aminoryhmä on emäksinen ja karboksyyliryhmä hapan. Aminohapot polymeroituvat polypeptideiksi. Polypeptidiketjun pituuden ylittäessä 50 sitä aletaan yleensä kutsua proteiiniksi. Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on 20, joista 11 elimistö osaa itse valmistaa. Loput yhdeksän välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta. Soluissa aminohapot valmistetaan entsyymien ohjaamana.
Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi. Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin rasvojen ja hiilihydraattien kanssa."
(Wikipedia)
Myytti No 2
Meillä on olemassa DIAAS proteiinien laatumenetelmä (Food and Agriculture Organisaatiolta) jota on ehdotettu käytettäväksi proteiinien imeytyvyyden standardoimiseksi.
Tässä luokituksessa on käytetty mm. rotilla ja sioilla tehtyjä tutkimuksia jossa sioille syötettiin ruokia joita ihminen ei syö raakana. Tämän jälkeen analysoitiin niiden suolistosta proteiinien imeytyminen.
Näiden rotilla ja sioilla tehtyjen tutkimusten tuloksena tehtiin päätelmiä kasviproteiinien heikommasta imeytyvyydestä.
Jokainen ravintoasioita kunnolla osaava tietää, että jyrsijöillä tai muilla eläimillä tehdyt tutkimukset eivät ole riittävän päteviä ihmisten kohdalla. Lisäksi me emme syö esimerkiksi papuja, joita käytettiin sikatutkimuksessa, raakana vaan me kypsennämme ne. Siksi me emme voi käyttää tätä dataa ohjenuorana emmekä varsinkaan totuutena.
Sen lisäksi on tärkeää muista se, että teoria ja väite pitää myös todistaa todeksi. Pelkkä teorian kertominen ei riitä.
Tämä tarkoittaa sitä että pitää olla todisteita näyttää että kasviproteiinin huono imeytyminen näkyy ja vaikuttaa vegaaneilla ja kasvissyöjillä mm. voimatasoihin, lihaksen kasvuun ja kehittymiseen ja kaikkeen siihen mihin se vaikuttaisi.
Tämä näyttö puuttuu edelleen.
Meillä on hyviä tutkimuksia siitä kuinka kasvipohjaiset, kasvissyöjät ja vegaanit EIVÄT kärsi voimatasojen laskusta, proteiinin puutteesta, huonosta lihaskasvusta ym.
On tietenkin selvää, että jos vegaani syö huonosti eikä harrasta lihaskuntotreeniä, hänen lihaskuntonsa ja proteiinin saantinsa on heikko. Mutta näin voi olla millä ruokavaliolla vain.
Ja vielä loppuun muistutus.
Jos epäilee tai pelkää omalla kohdalla proteiinivajetta esimerkiksi siirtyessään kasvipohjaiselle ruokavaliolle, siihen voi hakea helposti pätevän vastauksen yksinkertaisella verikokeella. Se kertoo kyllä mikä tilanne on.
On olemassa kaksi tilannetta jotka aiheuttavat testeissä virheellisesti proteiinin puutostuloksen; munuaisten vajaatoiminta sekä kehon vahva tulehdustila. Myös vakava aliravitsemus näkyy tuloksissa.
Koska hyvinvoinnin ala on hyvin sekava ja moninainen, meidän pitää osata kyseenalaistaa tieto oikealla tavalla. Pitää oppia erottamaan teoriat ja anekdootit. Teoria on vain teoriaa ja se muuttuu tiedoksi vasta kun sille on riittävä todiste.
Eli jos väitetään että vegaanit eivät saa riittävästi vaikka retinolia (rasvaliukoinen A-vitamiini), pitää olla todisteita että vegaaneilla on tutkitusti liian matalat A-vitamiinitasot.
Anekdootit tulevat tässä mukaan. Anekdootti on jonkun ihmisen yksittäinen oma kokemus ja todistus. Vaikka ne ovat hyvin vakuuttavia ja me haluamme validoida kaikkien oman kokemuksen, ne eivät käy tieteestä eivätkä todisteena.
Aina löytyy Pertti Porvoosta, joka polttaa kaksi askia Marlboroa ja syö aamusta iltaan sian rasvaa ja elää satavuotiaaksi täysin terveenä. Aina. Löytyy. Poikkeus. Mutta se ei kumoa sitä että SUURIN OSA ihmisistä sairastuisi ja jopa kuolisi hyvinkin nuorena eläessään kuten Pertti.
Kun haluat hyvää tietoa ravinnosta, pyydä todisteita, älä tyydy siihen että sinulle opetetaan jotain teoriaa joka kuulostaa pätevältä ja joka perustellaan jollain tavalla tieteellisesti. Kysy onko asia suurimmalla osalla ihmistä niin kuten väitetään, onko lopputulos todistetusti niin? Ja muista että jokainen meistä haluaisi olla se poikkeus jolle yleinen tieto ei toimi.
Jokainen ongelmiinsa vastauksia haluava haluaisi olla juuri se jonka vastaus löytyy jostain salaisuuksien sopukoista ja geenien poikkeuksellisuudesta. Tämä siitä huolimatta että biologian mukaan me kaikki olemme solutoiminnaltamme samanlaisia, huolimatta ilmastosta, geeneistä tai perinteistä.
Jos vielä tämän jälkeen ihmettelet miksi toiset sitten paranevat ja voivat hyvin erilaisilla ruokavalioilla, lue tämä aknea koskeva postaukseni asiasta.
Ps. Pelkästään lehtikaalia syömällä 2000 kcal verran, saat 166g proteiinia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että pelkkää lehtikaalia syömällä ruokavalio olisi kestävä ja hyvä tai edes käytännöllinen. Se kertoo vain sitä että energiamäärän täytyttyä, proteiinia kyllä tulee ihan vain pelkistä kasviksistakin. Ja koska meillä on mahdollisuus (ja järki) syödä muutakin kuin lehtikaalia, me saamme silloin kätevästi aina tarvittavat aminohapotkin kasaan.
Lähteitä:
https://youtu.be/Rn3sPCBI5RY?si=3QA5QwpIyZ9oaFqc
https://youtu.be/05pe-dzwvNg?si=fokhYFL3g5-1QdI3
https://youtu.be/DMwf_9wqWY0?si=NR8hZQL1H3WiDha5
https://youtu.be/Et4smdtKlGU?si=3ZOXgp3_XoOmy67r
https://en.wikipedia.org/wiki/Digestible_Indispensable_Amino_Acid_Score
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti...
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33599...